Iso osa suomalaisista ilmoittaa käyttävänsä jopa kuukausittain aikaa sijoitustensa suunnitteluun ja toteutukseen. Valtaosa sijoittaa kuitenkin ilman sijoitussuunnitelmaa. LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro kehottaa sijoittamaan mutta neuvoo välttämään sijoittamisen sudenkuopat.

Sijoittaminen on tullut tutuksi yhä useammalle suomalaiselle. LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus -kyselyssä yli puolet runsaasta 2 000 vastaajasta kertoi sijoittavansa. 

Enemmistö vastaajista sanoi toimivansa harvakseltaan. Melkein joka neljäs vastaaja kertoo toimivansa useita kertoja vuodessa. Joka kuudes puuhastelee sijoitussalkkunsa kanssa kerran vuodessa ja saman verran arvioi toimiensa välissä olevan useita vuosia. 

Moni kuitenkin sanoo toimivansa usein. Noin joka viides kyselyyn vastanneista sijoittajista kertoi suunnittelevansa ja toteuttavansa sijoituksiaan keskimäärin kerran kuussa. Päiväkauppaa toteuttaa ani harva. Sen sijaan useita kertoja kuukaudessa sijoituksiaan tutkailee kahdeksan prosenttia kyselyyn vastanneista. 

– Sijoittajatyyppejä on monenlaisia, toisia talouden ja sijoitusmarkkinoiden seuraaminen kiinnostaa ja toiset käyttävät vapaa-aikansa mieluiten muuten, mutta kaikkien kannattaa silti siirtyä huonosti säästöjen ostovoimaa pitävältä tililtä tuottoisemmille sijoitusmarkkinoille. Helppoon arkitalouden hoitoon sopivat rahastot, joilla ostovoiman saa ylläpidettyä. Kyselyssä viidesosa sanoi toteuttavansa sijoituksia kerran kuussa, monet heistä todennäköisesti ovat säännöllisisä kuukausisijoittajia, LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo. 

– Aktiivinen kaupankäynti on yksi potentiaalisista sijoittamisen sudenkuopista. Markkinoiden systemaattinen voittaminen ei ole helppoa, etenkään lisääntyneet kaupankäyntikulut huomioiden. Hillitsemällä yliluottamusta omiin kykyihin ja välttämällä sopulisijoittamista voi säästää pitkän pennin. Toisaalta asioihin riittävästi perehtymällä ja analyyttisellä otteella markkinat voi hyvin onnistua voittamaankin. Kyselyn perusteella kuitenkin vain kuusi prosenttia toteuttaa sijoituksiaan useita kertoja viikossa tai useammin. 

Kyselyn perusteella miehet näyttävät olevan hieman naisia aktiivisempia sijoittajia. Miehistä 26 prosenttia sanoi suunnittelevansa sijoituksiaan useita kertoja vuodessa. Heidän joukostaan löytyivät myös päiväkauppaa käyvät. Sen sijaan naisten keskuudessa yleisin sijoitusten toteutusaikaväli oli kerran vuodessa. 

Myös nuoremmat sijoittajat toimivat jonkin verran useammin kuin vanhemmat sijoittajat. 

Sijoitussuunnitelma on harvojen asia

Sijoittamisen yleisyydestä huolimatta sijoitussuunnitelma näyttää jääneen useimmilta tekemättä. Kyselyn sijoittajista 63 prosenttia kertoi, ettei ole tehnyt sijoitussuunnitelmaa. 
 
Suunnitelma puuttuu useammalta kuin kahdelta kolmesta naissijoittajalta. Miehistä suunnitelman puuttumisesta ilmoitti 59 prosenttia kyselyn miesvastaajista. 

– Kyselyn voi tiivistää niin, että suomalaisista 18 prosenttia sijoittaa sijoitussuunnitelmansa mukaan, 36 prosenttia sijoittaa ilman sijoitussuunnitelmaa ja loput 46 prosenttia ei sijoita ollenkaan. Tulokset ovat siinä mielessä vain suuntaa antavia, että sijoitussuunnitelmaa ei kyselyssä ole määritelty ja kansalla varmasti on erilaisia käsityksiä, mitä uskaltaa kutsua kunnolliseksi sijoitussuunnitelmaksi. Esimerkiksi kuukausisäästäjälle sijoitussuunnitelma yksinkertaisimmillaan sisältää omaan talouteen sopivan summan ja oman riskinsietokyvyn mukaisen rahaston, josta saa helposti pienillekin summille tehokkaan hajautuksen. Siinä mielessä vastaukset sijoitussuunnitelman yleisyydestä voivat olla alakanttiin. Toisaalta ammattilaisilla sijoittajilla on hyvin yksityiskohtaisia sijoitussuunnitelmia, Nummiaro pohtii.

Ne, jotka sijoitussuunnitelman ovat tehneet, ovat kirjanneet ylös vähintään valintansa suorista ja epäsuorista sijoituksista sekä sijoitussumman kuukaudessa tai vuodessa. Hieman alle puolesta sijoitussuunnitelmista löytyy sijoitusaika, sijoittamisen aika sekä tuottotavoite. 
Selvästi harvinaisinta on kirjata ylös sijoittamiseen käytettävä aika. Vain selkeä vähemmistö sijoitussuunnitelmia tehneistä on määritellyt suunnitelmiinsa sijoitustensa sektori- tai maajakauman. 

– Kotitalouksen sijoitussuunnitelmassa kannattaa lähteä liikkeelle oman talouden elinkaaripohdinnasta ja sijoittamisen konkreettisista tavoitteista. Näistä määräytyy sijoitushorisontti, joka on riskinottokyvyn perusta. Sitten voidaan siirtyä suunnittelemaan sopivaa omaisuuslajijakaumaa ja riittävää hajautusta. Seuraavaksi vuorossa on toteutukseen liittyvät valinnat, kuten kyselyn yleisin sijoitussuunnitelman osa eli valinta suorien sijoitusten tai rahastojen välillä. Tämän valinnan ei tarvitse olla toisiaan pois sulkeva, vaan rahastoja voi käyttää osana kokonaisuutta, kuten monet käytännössä toimivat, Nummiaro sanoo. 

– Muita toteutukseen liittyviä valintoja ovat aktiivinen eli ylituottoon pyrkivä sijoittaminen tai passiivinen eli markkinaindeksejä kustannustehokkaasti seuraava sijoittaminen, sekä vastuullisen sijoittaminen periaatteet.  

Nummiaro muistuttaa, että sijoitussuunnitelmasta tulee pitää kiinni, vaikka markkinoilla aina välillä on heikompiakin jaksoja. Näin tulee varmistettua, että ostoja ajoittuu myös erityisen hyvin tuottaviin kohtiin ja toisaalta välttyy myymästä juuri pohjalla menettäen aina lopulta koittavat nousupäivät. 

– Riskitason valintaan kannattaa kiinnittää suunnittelussa huomiota, jotta varmasti pystyy olemaan heikkoina hetkinäkin vahva. Aloittaa kannattaa heti ja vaikka pienemmälläkin riskitasolla. Kokemuksen karttuessa voi siirtyä tuottohakuisempaan sijoituslajijakaumaan.
 
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn toteutti Kantar Public. Kyselyyn vastasi 19.–25.5.2023 välisenä aikana 2 129 henkilöä, jotka edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Kyselyn virhemarginaali on +/- 2,1 prosenttiyksikköä. Sijoittamisen kysymyksiin oli vastannut 1099 sijoittavaa suomalaista. 

Tietoa julkaisijasta

Olemme asiakkaidemme omistama elämänturvayhtiö ja palvelemme henkilö-, maatila-, yrittäjä-, yritys- ja yhteisöasiakkaita. Huolehdimme, että asiakkaillamme on oikea ja riittävä terveyden, talouden ja omaisuuden turva.

LähiTapiolan-ryhmän tuotteet ja palvelut kattavat vahinko-, henki- ja eläkevakuuttamisen, sijoittamisen ja säästämisen palvelut. Olemme myös yritysten riskienhallinnan ja henkilöstön työhyvinvoinnin arvostettu ammattilainen. Palvelumme on aidosti välittävää sekä henkilökohtaista, digitaalista, paikallista ja vastuullista kaikkialla Suomessa. 

Lue tuoreimmat uutiset ja artikkelimme: www.lahitapiola.fi/uutishuone