Suomalainen sisustus ja design sijoituskohteena – tunteen paloa vai järkevä valinta?

Suomalainen sisustus ja design sijoituskohteena – tunteen paloa vai järkevä valinta?

Kuvittele tilanne: teet löydön kirpputorilta, ostat vanhan kotimaisen design-esineen edullisesti, ja muutamaa kuukautta myöhemmin huomaat saman esineen huutokaupassa myydyn moninkertaisella hinnalla. Suomalaisessa designissa piilee kiehtovaa vetovoimaa, joka ulottuu esteettisestä nautinnosta taloudelliseen arvoon. Moni suomalainen on ylpeä maamme muotoiluperinteestä – ikoniset huonekalut, valaisimet ja astiat koristavat koteja, mutta niitä pidetään myös mahdollisina sijoituskohteina. Onko sisustusesineisiin ja design-klassikoihin sijoittamisessa järkeä vai ohjaako päätöstä pelkkä rakkaus kauniisiin esineisiin?

Design-esineiden viehätys ja henkinen arvo

Suomalaiset design-esineet – olivatpa ne Artek-huonekaluja, Iittalan lasimaljakoita tai Marimekon kankaita – tuovat omistajilleen muutakin kuin mahdollisen jälleenmyyntiarvon. Niihin liittyy usein voimakas tunne-elementti: ne ovat osa kulttuuriperintöämme ja kodin henkilökohtaista tarinaa. Asiantuntijat painottavatkin, että sisustusesineisiin sijoittavan kannattaa miettiä, tuottaako hankittava design-esine itselle iloa ja esteettistä mielihyvää arjessa. Huutokauppatalo Hagelstamin intendentti Thomas Luoma on todennut, että sijoitus designiin kannattaa erityisesti silloin, jos itse on kiintynyt esineeseen – kaunis esine tuo henkistä arvoa, vaikka sen rahallinen tuotto olisi epävarma. Toisin sanoen design-hankinta on perusteltu, kun se miellyttää omistajaansa jo omassa käytössä.

Pelkästään pikavoittojen toivossa design-ostoksille ei kannata rynnätä. Design-esineiden arvonkehitys voi olla arvaamatonta, vähän kuin osakemarkkinoilla: trendit vaihtelevat, ja on vaikea ennustaa, mitkä nykyajan tuotteet nousevat tulevaisuuden hitiksi. Siksi järkevä sijoittaja lähestyy design-hankintoja pitkäjänteisesti ja harkiten. Antiikkiin ja vintageen perehtyneet kertovat, että laadukkaat esineet yleensä säilyttävät arvonsa ja voivat ajan myötä nousta hinnassa, mutta nopeita arvonnousuja ei kannata pitää itsestäänselvyytenä. Petri Kolehmainen, antiikkikauppias Pänikkä & Piironki -liikkeestä, arvioi Ylelle, että pitkällä aikavälillä arvoesineisiin sijoittaminen kannattaa: hyväkuntoisen ja harvinaisen esineen arvo “säilyy ja nousee” vuosien varrella. Silti hänkin muistuttaa, että esimerkiksi isokokoiset antiikkikalusteet eivät nykyisin käy kaupaksi entiseen malliin, kun taas pienemmät vintage-esineet viedään käsistä. Sijoittajan on siis hyvä tunnistaa, mitkä design-löydöt ovat haluttuja juuri nyt ja mitkä saattavat uinua arvonkehityksessä pidempään.

Oleellisinta on, että sijoittaja nauttii omistamistaan design-aarteista. ”Rumaa design-tuolia ei kannata hankkia vain sijoitusmielessä”, kuten eräs muotoilualan asiantuntija kärjistää. Jos esine ei miellytä silmää tai käyttäjää, pelkkä mahdollinen arvonnousu ei välttämättä tee kaupasta kannattavaa. Sen sijaan yhdistämällä estetiikan arvostuksen ja pitkän tähtäimen ajatuksen on design-sijoittaminen parhaimmillaan: saat kauniin esineen kotiisi ja ehkäpä vuosien päästä myös tuottoa, jos olet valinnoissasi onnistunut.

Klassikot pitävät pintansa arvossaan

Sijoittajan näkökulmasta turvallisimpia kohteita ovat design-klassikot, eli ajattomat ja laadukkaat esineet, jotka ovat jo todistaneet asemansa. Kokenut keräilijä tietää, että käytännöllinen, kestävä ja ajaton muotoilu säilyttää haluttavuutensa vuodesta toiseen. Esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelemat Artekin jakkarat ja tuolit ovat olleet tuotannossa vuosikymmeniä – niiden arvo design-harrastajien silmissä vain kasvaa tuotteen patinoituessa. Ikoninen Aalto-jakkara on yhä käyttökelpoinen arjessa, mutta samalla siitä on tullut sisustusklassikko, josta ollaan valmiita maksamaan hyvin myös käytettynä. Samoin Oiva Toikan värikkäät lasilinnut tai Eero Aarnion retrohenkiset valaisimet säilyttävät asemansa haluttuina esineinä, sillä ne ovat jo erottuneet edukseen designin historiassa.

Klassikkoesineiden vahvuus on, että ne on yleensä alun perinkin valmistettu huippulaatuisesti ja oivallettu muotoilullisesti. Ne eivät ole olleet halvimpia tuotteita hankinta-aikanaan, ja hyvästä syystä – laadukkaat materiaalit ja kestävä toteutus näkyvät hinnassa. Tästä on hyötyä sijoittajalle: hyvin tehty tuote kestää aikaa sekä fyysisesti että tyylillisesti. Lisäksi monet klassikot ovat syntyneet nimekkäiden suunnittelijoiden käsistä ja maineikkaiden brändien valmistamina, mikä itsessään lisää keräilyarvoa. Kuka tahansa ei pysty luomaan uutta Artekia tai Marimekkoa hetkessä – vanhat legendat ja vakiintuneet brändit nauttivat sellaista arvostusta, joka kantaa myös jälkimarkkinoilla.

Millaiset tekijät yleensä nostavat design-esineen arvoa? Seuraavassa muutamia avainasioita, jotka toistuvat arvonsa säilyttävissä klassikoissa:

  • Ajaton muotoilu ja käytettävyys: Tuote miellyttää silmää sukupolvesta toiseen, eikä se ole sidottu hetkelliseen muotiin. Samalla esineen on oltava tarkoituksenmukainen – klassikko ratkaisee jonkin arjen tarpeen tyylikkäästi.
  • Laatu ja kestävyys: Korkeatasoiset materiaalit, huolellinen valmistus ja hyvä rakenteellinen kestävyys takaavat, että esine säilyy hyväkuntoisena vuosikymmeniä. Esimerkiksi massiivipuiset huonekalut tai suupuhalletut lasiesineet ikääntyvät arvokkaasti.
  • Tunnettu suunnittelija tai brändi: Arvostetun muotoilijan signeeraus tai tunnetun sisustusbrändin leima nostaa esineen profiilia. Klassikon resepti on vahvempi, jos taustalla on nimi, jonka designista keräilijät kilpailevat.
  • Rajoitettu saatavuus tai uniikki tarina: Limited edition -erät, tuotannosta poistetut mallit ja uniikkikappaleet kohoavat arvoon harvinaisuutensa vuoksi. Jos esineellä on mielenkiintoinen tarina – vaikkapa se on peritty aarre tai numeroitu keräilykappale – ostajat ovat valmiimpia maksamaan siitä ekstraa.
  • Esteettinen vetovoima ja erottuvuus: Jotkin esineet lumoa­vat pelkällä ulkonäöllään. Poikkeuksellisen kaunis tai rohkea design erottuu kilpailijoistaan ja jää elämään klassikkona, jota ihail­laan ajasta riippumatta.

On hyvä huomata, että hetken trendituotteet tai halvat kopiot eivät juuri koskaan yllä klassikoiksi. Kiiltävässä sisustuslehdessä vilahtava sesonkiesine voi olla vuoden päästä unohdettu, jos sen laatu tai design ei kestä kriittistä tarkastelua. Sijoittajan kannattaa siis erottaa aidot helmet massatuotannon mukana tulevista kuplista. Esimerkiksi jokin edullinen huonekaluketjun ”designer-look”-tuoli ei todennäköisesti kerää arvoa, jos se on tehty heppoisesti ja myyty tuhansittain – toisin kuin vaikkapa rajattu erä kotimaisia käsinvalmistettuja keramiikkakulhoja, jotka saattavat ajan mittaan muuttua tavoitelluiksi. Lisäksi esineen kunto ja aitous ovat arvon säilymisen perusedellytyksiä: virheetön, alkuperäisissä osissaan säilynyt design-esine on aina arvokkaampi kuin kolhuja tai epäaitoja osia sisältävä yksilö. Keräilijät suosivat signeerattuja ja todistettavasti autenttisia kappaleita, mikä korostaa laadun merkitystä sijoituskohdetta valitessa.

Suomalaiset sisustusbrändit sijoituskohteena

Suomalainen design nauttii maailmalla arvostusta, ja kotimaiset sisustusbrändit ovat muodostuneet käsitteiksi, joihin liitetään laatu ja ajaton tyyli. Tämä tekee niistä kiinnostavia myös sijoittajan silmin. Klassikkomaineessa paistattelevat nimet kuten Artek, Iittala, Arabia, Marimekko sekä monet 1900-luvun suomalaiset muotoilijamestarit (Alvar Aalto, Tapio Wirkkala, Ilmari Tapiovaara, Paavo Tynell jne.) ovat nykyään haluttua tavaraa huutokaupoissa ja keräilypiireissä. Esimerkiksi Paavo Tynellin vintage-valaisimet ovat 2000-luvulla kokeneet huiman arvonnousun: vielä parikymmentä vuotta sitten niitä lojui antiikkikauppojen nurkissa, mutta nyt harvinaisista Tynellin kattovalaisimista on maksettu jopa kuusinumeroisia summia kansainvälisissä huutokaupoissai. Vastaavasti 1950–60-lukujen suomalainen värillinen lasi käy kaupaksi hyvin, osin siksi että ehjiä yksilöitä on yhä vähemmän ajan kuluessa. Riihimäen lasin tai Iittalan valmistamat taidelasiesineet, etenkin Tapio Wirkkalan tai Timo Sarpanevan suunnittelemat harvinaisuudet, saavat keräilijät kiinnostumaan – ja kukkarot aukeamaan.

Kotimaisissa design-tuotteissa yhdistyvät usein laatu ja nostalgia, mikä luo vahvan kotimarkkinakysynnän. Monet haluavat omaan kotiinsa palan suomalaista muotoiluhistoriaa, ja siitä ollaan valmiita maksamaan. Myös kansainväliset ostajat ovat löytäneet suomalaiset klassikot: vaikkapa Alvar Aallon 611-tuolit tai Yrjö Kukkapuron modernit nojatuolit saattavat matkustaa ulkomaiseen kokoelmaan, jos ne tulevat myyntiin. Tämä globaali kysyntä on osaltaan nostanut tunnettujen suomalaisten sisustusbrändien tuotteiden hintoja.

Sijoittajan kannalta kiinnostavia ovat usein tuotteet, joiden valmistus on lopetettu tai joita on tehty vain rajoitetusti. Kun jokin suosittu sisustustuote poistuu tuotannosta, sen jäljellä olevat kappaleet muuttuvat halutuiksi. Esimerkkinä voidaan mainita Iittalan Nappula-kynttilänjalka messingin sävyssä – tietty väri poistui valikoimasta, minkä jälkeen nämä kynttilänjalat katoavat käytettynäkin lähes samantien uuden omistajan kokoelmaan. Erikoisvärit ja harvinaiset mallit voikin nähdä sijoituksena: parhaimmillaan limited edition -designesineen arvo saattaa tuplaantua muutamassa vuodessa, jos kysyntä ylittää selvästi tarjonnan.

Kiinnostavaa on myös, miten vanhojen klassikoiden uudelleenjulkaisut vaikuttavat markkinoihin. Viime vuosina design-talot ovat tuoneet menneiltä vuosikymmeniltä tuttuja tuotteita takaisin tuotantoon. Iittala julkaisi hiljattain Tapio Wirkkalan suunnittelemat Niva-juomalasit rajoitettuna eränä, ja tanskalainen Gubi on ottanut mallistoonsa Paavo Tynellin kuuluisia valaisimia uudistuotantona. Uusina ostettuna näitä ikonikapineita saa usein edullisemmin kuin alkuperäisiä vintage-versioita, mutta samalla uudelleenjulkaisut nostavat myös alkuperäisten kiinnostavuutta keräilijöiden keskuudessa. Kun suurempi yleisö saa tietää klassikosta uuden tuotannon myötä, osa haluaa nimenomaan sen vanhan aidon yksilön – mikä tukee vintage-markkinaa entisestään.

On syytä mainita, että designiin sijoittaminen ei rajoitu pelkkiin yksittäisiin esineisiin. Halutessaan voi sijoittaa myös itse designyrityksiin, sillä esimerkiksi Marimekko ja Fiskars (joka omistaa Iittalan ja Arabian) ovat pörssiyhtiöitä. Niiden osakkeiden arvo voi nousta brändien suosion kasvaessa. Kuitenkin sijoittaminen suoraan esineisiin on luonteeltaan erilaista: tavaraa ei voi myydä yhtä nopeasti ja helposti kuin osaketta, mutta toisaalta esineestä saa nauttia konkreettisesti. Sijoittaja voi myös hyödyntää erikoistuneita markkinapaikkoja, kuten suomalainen Franckly, joka on luotu käytettyjen design-aarteiden kauppapaikaksi. Francklyssa ja vastaavissa palveluissa ostajat ja myyjät kohtaavat turvallisesti, ja tuotteiden aitous sekä kunto pyritään varmistamaan asiantuntijoiden toimesta. Tämä kuvastaa, miten design-markkina on kehittynyt ammattimaisempaan suuntaan – keräily on tehty helpommaksi ja läpinäkyvämmäksi myös aloittelevalle sijoittajalle.

Sijoitus, jossa sydän ja järki kohtaavat

Viime kädessä kysymykseen ”onko suomalainen sisustusdesign hyvä sijoitus vai pelkkää tunnetta” voidaan vastata: se on molempia. Parhaimmillaan design-esineeseen sijoittaminen on järkevää varallisuuden hoitoa ja rakkautta lajiin. Taloudellisessa mielessä harkiten valitut klassikot ja laadukkaat harvinaisuudet todennäköisesti säilyttävät arvonsa, osa jopa kasvaa siinä. Toisaalta mikään design-ostoksen tuotto ei ole taattu, joten pelkkien numeroiden valossa tuotto-odotukset on syytä pitää maltillisina. Sijoittajan kannattaa varautua pitämään esineistään huolta pitkään – designin tuotto kypsyy hitaasti kuin vuosikertaviini.

Emotionaalisesti tarkasteltuna design-hankinta antaa sijoittajalle heti vastinetta: esteettinen nautinto ja käyttöarvo ovat läsnä jokapäiväisessä elämässä. Tämä on merkittävä etu verrattuna moniin muihin sijoitusmuotoihin. Maailmanmarkkinoiden myllerryksessäkin rakas design-esine olohuoneen hyllyllä tuo iloa, vaikka pörssikurssit sukeltelisivat. Kuten Teemu Kiiski Finnish Design Shopista on todennut, epävarmoina aikoina designin arvo säilyy ja jopa kasvaa– ja tässä arvossa on yhtä lailla kyse rahasta että omistamisen riemusta.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että suomalaiseen sisustukseen ja designiin sijoittaminen on järkevää silloin, kun lähestyt sitä intohimo edellä ja tieto takataskussa. Tunne antaa syyn hankkia esine, järki auttaa valitsemaan oikean esineen. Kun nämä kaksi kohtaavat, lopputuloksena on kokoelma, joka tuottaa mielihyvää nyt ja mahdollisesti taloudellista turvaa tulevaisuudessa. Oli kyseessä sitten peritty Aarikan puuesine, kirpputorilta napattu vintage-löytö tai huutokaupasta huudettu design-klassikko, suomalainen muotoilu yhdistää sydämen ja pään – eikä sitä kaikilla sijoituskohteilla saavuteta.